Ida Valpurin ja Pikku-Iidan varhaiskasvatussuunnitelma

IDA VALPURIN JA PIKKU-IIDAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Iin kunnan v. 2017 varhaiskasvatussuunnitelmaa mukaillen)

Lapsi varhaiskasvatuksessa 1-3v.

  • Arkitoiminnot
  • Leikki
  • Sosiaaliset taidot ja tunteiden hallinta
  • Tarkkaavaisuus ja keskittyminen
  • Kielelliset taidot
  • Liikkuminen ja kädentaidot
  • Taiteen ilmaisu, mediakasvatus ja tutkiminen
  • Tiedolliset taidot ja matemaattinen ajattelu

Lapsen vahvuudet ja kehittyvät taidot, mahdollinen tilannesidonnaisuus.

Arkitoiminnot:

Säännöllinen päivärytmi ja toistuvat rutiinit tuovat turvallisuutta ja jäsennystä lapsen elämään.

Tulo- ja lähtötilanteet sujuvat joustavasti, osallistuu pukemiseen / riisumiseen tai pukee ja riisuu itse, tarvitsee vain vähän apua, juo itse nokkamukista / lasista, syö itse aikuisen tuella tai osaa syödä itse, pysyy päivisin kuivana / harjoittelee kuivana pysymistä, nukkuu päiväunia / lepää.

Leikki:

Lapset käyttävät leikeissä kaikkea näkemäänsä, kokemaansa ja kuulemaansa. Leikkiessä lapset jäljittelevät, luovat ja oppivat uutta.

Tutustuu leluihin ja leikkii yhdessä aikuisen kanssa, jäljittelee toisten leikkiä, leikkii kaverin kanssa rinnakkain, omaa leikkiä, jakaa vastavuoroisesti leluja kaverin kanssa, leikkii toisten lasten kanssa aikuisen johdolla, leikkii rakenteluleikkejä, leikkii pitkäkestoisesti aikuisen johdolla.

Sosiaaliset taidot ja tunteiden hallinta:

Lapsi oppii toisten huomioimista, kunnioittamista ja hyviä tapoja sosiaalisissa tilanteissa, ja hän löytää oman paikkansa ryhmässä.

Luottaa aikuiseen, ilmaisee omaa tahtoa, pyytää apua tarvittaessa, jaksaa yrittää epäonnistumisen jälkeen, iloitsee onnistumisesta, sietää pettymyksiä, kestää kieltoja, tuntee empatiaa toista kohtaan, osaa hyviä käytöstapoja (kiitos, anteeksipyyntö), ilmaisee tunteita ja opettelee tunnistamaan niitä (ilo, suru, pelko, viha), haluaa toimia myös itsenäisesti, noudattaa yhteisiä sääntöjä ja ohjeita.

Tarkkaavaisuus ja keskittyminen:

Tarkkaavaisuus ja keskittyminen ovat perusta lapsen myöhemmälle oppimiselle, vuorovaikutustaidoille ja sosiaalisille suhteille.

Jaksaa keskittyä leikkiin hetken aikaa, jaksaa kuunnella satuja (kuvakirjoja), jaksaa odottaa vuoroa, jaksaa kuunnella lyhyitä ohjeita ja noudattaa niitä, jaksaa keskittyä ohjattuun toimintaan (laulu, askartelu), jaksaa kuunnella ja noudattaa kaksiosaisia ohjeita.

Kielelliset taidot:

Kielen oppimisessa jäljittely on keskeistä. Arjen toiminnoissa on tärkeä keskustella eteen tulevista esineistä, asioista ja tapahtumista ja nimetä niitä. Kieli tukee ajattelu- ja vuorovaikutustaitoja.

Haluaa olla vuorovaikutuksessa (eleet, ilmeet, katse), ymmärtää helppoa arkipuhetta / sääntöjä / rajoja, tuottaa vieraalle ymmärrettäviä sanoja, nimeää kuvista / kirjoista asioita, kyselee mitä / missä, ymmärtää helppoja käsitteitä (päällä, alla, edessä), tuottaa vieraalle ymmärrettäviä 2-3 sanan lauseita.

Liikkuminen ja kädentaidot:

Lapsen luontainen liikkumisen tarve toteutuu, kun sille annetaan mahdollisuus. Liikunta edistää lapsen oppimista sekä tietoisuutta omasta kehosta. Se luo pohjaa terveelle itsetunnolle.

Ryömii / konttaa / nousee tukea vasten, kävelee, juoksee / kiipeilee, kulkee portaita ylös ja alas vuoroaskelin, vierittää ja heittää palloa, kokoaa palapelejä ja torneja, piirtää ja värittää, harjoittelee saksilla leikkaamista, matkii ja leikkii sormi- ja laululeikkejä.

Taiteen ilmaisu, mediakasvatus ja tutkiminen:

Taiteellisten kokemusten kautta lapsi oppii hahmottamaan ja havainnoimaan ympäristöään suhteessa itseensä. Taide ja kulttuuriset elämykset voivat olla musiikillista, kuvallista, sanallista tai kehollista ilmaisua. Lapsi tutkii kaikilla aisteillaan, hän on utelias ja pohtii asioita. Aikuisten suhtautumisella lasta kiinnostaviin asioihin ja kysymyksiin on suuri merkitys lapsen oppimiselle ja käsitykselle itsestään oppijana. Median vaikutus lapsen elämään on suuri. Se vaikuttaa muun muassa lapsen tunteisiin, ajatteluun ja leikkiin. Median kautta voidaan myös oppia uusia asioita.

Osallistuu sormi- ja laululeikkeihin, liikkuu musiikin mukaan, pitää maalaamisesta, osaa kertoa tarinoita, käyttää tablettia, tunnistaa kuvasta iloiset ja surulliset kasvot, katselee elokuvia ja eläytyy niihin, osaa kertoa mistä mediasta tykkää ja mistä ei, tykkää katsella ja kuunnella kirjoja, nimeää kuvista ja kirjoista asioita.

Tiedolliset taidot ja matemaattinen ajattelu:

Lapset oppivat asioita arjen kaikissa tilanteissa. Matematiikan ja lukemaan oppimisen esitaitoja voi opetella leikin ja muun toiminnan ohessa.

Tuntee perusvärejä (sininen, punainen, keltainen), osaa lajitella tavaroita värin mukaan, on kiinnostunut numeroista, laskee ympärillä olevia asioita, tunnistaa ja luettelee luvut 1-3, ymmärtää numero- ja lukumäärän vastaavuuden 1-3, tunnistaa oman nimen kirjoitettuna, tunnistaa kehon osia (pää, jalka, käsi).

Lapsi varhaiskasvatuksessa 4-6v.

  • Arkitoiminnot
  • Leikki
  • Sosiaaliset taidot ja tunteiden hallinta
  • Tarkkaavaisuus ja keskittyminen
  • Kielelliset taidot
  • Liikkuminen ja kädentaidot
  • Taiteen ilmaisu, mediakasvatus ja tutkiminen
  • Tiedolliset taidot ja matemaattinen ajattelu

Lapsen vahvuudet ja kehittyvät taidot, mahdollinen tilannesidonnaisuus.

Arkitoiminnot:

Säännöllinen päivärytmi ja toistuvat rutiinit tuovat turvallisuutta ja jäsennystä lapsen elämään.

Tulo- ja lähtötilanteet sujuvat mutkattomasti, pukee ja riisuu itse, tarvitsee vain vähän apua, huolehtii omista tavaroista, osaa syödä itse, noudattaa hyviä pöytätapoja ja antaa muille ruokarauhan, osaa käydä itsenäisesti wc:ssä, pesee kätensä tarvittaessa, nukkuu päiväunia / lepää.

Leikki:

Lapset käyttävät leikeissä kaikkea näkemäänsä, kokemaansa ja kuulemaansa. Leikkiessä lapset jäljittelevät, luovat ja oppivat uutta.

Leikkii yhdessä aikuisen kanssa, leikkii kaverin kanssa rinnakkain, omaa leikkiä, leikkii toisten lasten kanssa aikuisen johdolla, jakaa vastavuoroisesti leluja kaverin kanssa, leikkii kaverin kanssa vastavuoroisesti, leikkii rakenteluleikkejä, leikkii mielikuvitusleikkejä / roolileikkejä, leikkii medialeikkejä, leikkii sääntöleikkejä.

Sosiaaliset taidot ja tunteiden hallinta:

Lapsi oppii toisten huomioimista, kunnioittamista ja hyviä tapoja sosiaalisissa tilanteissa, ja hän löytää oman paikkansa ryhmässä.

Solmii ystävyyssuhteita, auttaa kaveria tarvittaessa, kuuntelee toista ihmistä, erottaa oikean ja väärän, iloitsee onnistumisesta, osaa neuvotella haluamastansa asiasta, osaa hyviä käytöstapoja (tervehtiminen, kiitos, anteeksi), noudattaa yhteisiä sääntöjä, sietää pettymyksiä ja kestää kieltoja, haluaa toimia myös itsenäisesti, jaksaa yrittää epäonnistumisen jälkeen, ilmaisee omaa tahtoa, tunnistaa tunteita ja opettelee nimeämään niitä (ilo, suru, pelko, viha).

Tarkkaavaisuus ja keskittyminen:

Tarkkaavaisuus ja keskittyminen ovat perusta lapsen myöhemmälle oppimiselle, vuorovaikutustaidoille ja sosiaalisille suhteille.

Jaksaa keskittyä leikkiin hetken aikaa, jaksaa kuunnella satuja (kuvakirjoja), jaksaa odottaa vuoroa, jaksaa kuunnella annettuja ohjeita, jaksaa kuunnella 2-3 osaisia ohjeita, jaksaa keskittyä ohjattuun toimintaan (laulu, askartelu), noudattaa aikuisen antamia ohjeita.

Kielelliset taidot:

Kielen oppimisessa jäljittely on keskeistä. Arjen toimissa on tärkeä keskustella eteen tulevista esineistä, asioista ja tapahtumista ja nimetä niitä. Kieli tulee ajattelu- ja vuorovaikutustaitoja.

On vuorovaikutuksessa (eleet, ilmeet, katse), puhuu sujuvasti ja selkeästi, ymmärtää puhetta / noudattaa lyhyitä ohjeita, ymmärtää yksinkertaisia sääntöjä / rajoja, kyselee mitä / missä / minne / kuka / miksi / milloin, osallistuu keskusteluihin ja kertoo asioista, osaa kertoa johdonmukaisesti ja pysyy asiassa, nimeää kuvista, kirjoista asioita, tuottaa vieraalle ymmärrettäviä sanoja, ymmärtää käsitteitä ja vastakohtia (suurempi / pienempi), tuottaa vieraalle ymmärrettäviä 2-3 sanan lauseita.

Liikkuminen ja kädentaidot:

Lapsen luontainen liikkumisen tarve toteutuu, kun sille annetaan mahdollisuus. Liikunta edistää lapsen oppimista sekä tietoisuutta omasta kehosta. Se luo pohjaa terveelle itsetunnolle.

Hyppää ja kiipeilee säilyttäen tasapainon, juoksee / kiipeilee ketterästi, kulkee portaita ylös ja alas vuoroaskelin, heittää, potkaisee ja ottaa kiinni pallon, kokoaa palapelejä ja rakentelee torneja, rakentaa mallin mukaan (esim. legoilla), piirtää esittäviä hahmoja (esim. oma kuva), piirtää mallista, hallitsee oman kehon, käyttää oikeaa kynäotetta, osaa kirjoittaa oman nimen, leikkaa saksilla, osallistuu piha- ja liikuntaleikkeihin.

Taiteen ilmaisu, mediakasvatus ja tutkiminen:

Taiteellisten kokemusten kautta lapsi oppii hahmottamaan ja havainnoimaan ympäristöään suhteessa itseensä. Taide ja kulttuuriset elämykset voivat olla musiikillista, kuvallista, sanallista tai kehollista ilmaisua. Lapsi tutkii kaikilla aisteillaan, hän on utelias ja pohtii asioita. Aikuisten suhtautumisella lasta kiinnostaviin asioihin ja kysymyksiin on suuri merkitys lapsen oppimiselle ja käsitykselle itsestään oppijana. Median vaikutus lapsen elämään on suuri. Se vaikuttaa muun muassa lapsen tunteisiin, ajatteluun ja leikkiin. Median kautta voidaan myös oppia uusia asioita.

Osallistuu sormi- ja laululeikkeihin, liikkuu musiikin mukaan, pitää maalaamisesta, osaa kertoa tarinoita, osaa käyttää tablettia pelaamiseen ja etsiä sieltä kiinnostavia asioita, tunnistaa kuvasta iloiset ja surulliset kasvot, katselee elokuvia ja eläytyy niihin, alkaa ymmärtää, että kaikki ei ole totta mitä mediassa kerrotaan, kertoo tunteista, joita median katsominen saa aikaan, osaa kertoa, kuka on esityksessä paha ja hyvä, osaa kertoa mistä mediasta tykkää ja mistä ei, leikkii leikeissä elokuvahahmoja, tykkää katsella ja kuunnella kirjoja, nimeää kuvista ja kirjoista asioita.

Tiedolliset taidot ja matemaattinen ajattelu:

Lapset oppivat asioita arjen kaikissa tilanteissa. Matematiikan ja lukemaan oppimisen esitaitoja voi opetella leikin ja muun toiminnan ohessa.

Tunnistaa ja nimeää värit, osaa lajitella tavaroita värin mukaan, on kiinnostunut numeroista, tunnistaa ja luettelee luvut 1-5, ymmärtää numero- ja lukumäärän vastaavuuden 1-5, on kiinnostunut kirjaimista, osaa tavuttaa sanoja, osaa riimitellä, tunnistaa kehon osia (pää, jalka, käsi).